Näin meillä matkaillaan!

Ohhoh, onpas siitä sitten kauan ku viimeeksi on tänne tullu kirjoteltua. Tuntuu, että ei oo kereny olla kotona muuta ku käväsemään ja eikun taas menoks. Nyt jos sitä kerkeis istahtaa tähän koneelle ja kirjoittaa uusia kuulumisiamme.

Tosiaan Helsingistä selvittiin ehjin nahoin takaisin Joensuuhun ajallaan ja junamatkathan ne meni mitä mainioimmin. Toistekkin voidaan junalla matkustaa!

Junassa uni maistui makoisasti.

Kotkassakin ollaan tässä välissä kävästy pikaisella reissulla, jossa päästiin jäällekkin juoksentelemaan koirakaverien Iran ja Roopen kanssa. Siellä koirat innoissaan juoksenteli. Peppiä hieman vaivasi sään kylmyys, mutta ei tuo paljoa menoa tuntunut haittaavan.

Pääsi siellä Pepillekin sattumaan pieni haaveri, mikä lie risu sitten osunutkaan.

Reissaajat

Täällähän me olemme Pepin kanssa hieman reissailemassa Helsingissä kaverini luona. Junalla matkustettiin tiistai aamuna se 5 tuntia ja hiukan mietitytti, että mitenhän mahtaa matka mennä olihan Peppi ensimmäistä kertaa junassa. Hyvinhän se meni, nukkuessa lähes koko matka. Tosiaan aina toisen koiran tullessa vaunuun olisi Pepin mielestä ollut paras juttu ruveta leikkimään niiden kanssa, mutta nopeasti rauhoittui tajutessaan, että ei pääse leikkimään ja ei muu auta kun käydä nukkumaan. Tulipahan todettua, että toistekin voidaan mennä junalla reissuun, sen verran helposti hoitui matka.

Peppi päätti oikein poseerata kameralle! Tai ainakin yritti...



Eipä se tainnutkaan olla yhtään kivaa! Menoks!

Helsingin vilinässä käytiin tutustumassa ja sehän oli Pepin mielestä niin ihmeellistä, että ei oikein tiennyt mistä ne kaikki ihmiset sinne putkahti :D Täällä kaikki tuntuu olevan Pepin mielestä niin ihmeellistä. Hajuja on ihan hirveästi ja koko ajan täytyy olla tarkkailemassa, että mitä tapahtuu ja missä me edes oikeasti ollaan. Huomaa kyllä Pepistä, että ollaan uudessa paikassa. Maistuu nimittäin uni vallanmainiosti, sekä yöllä, että päivällä kaiken tutkimisien jälkeen.

Uusi lempipuuha löytyi, sisällä ollessaan aika menee rattosasti ikkunasta katsellessa...



Ulkona vilistäviä lapsia oli ilmeisesti hauska katsoa.

Näin meillä täällä eteläisessä Suomessa menee!

Rankka päivä

Tänään käytiin koirapuistossa Pepin kanssa juoksentelemassa. Hyvä sattumakin kävi alkumatkasta nimittäin Pepin sisko Sointu tuli vastaan. Ikinä ennen ei olla nähty eikä ollut edes tietoa, että majailee myös täällä päin. Siinä sitten käveltiin samaa matkaa koirapuistolle, jossa oltiin jokunen aika. Peppi ei kyllä oikein päässyt vauhtiin Soinnun ja Nemin kanssa, hieman hämillään oli enemmänkin.

Illalla lähdettiin vielä tuttujen koirien Iran ja Roopen kanssa temmeltämään pellolle ja sehän se oli Pepin mielestä maailman kivointa. Innoissaan kirmasi pellolla! Saatiin myös mahtavia yhteiskuvia koirista keskenään.

Käsi kädessä kuljemme...

Ira on Pepille vähän niinkuin äiti hahmo tuolla kyläillessä. Kuvastakin voi jo jotain sen tapaista päätellä. Tulevat erittäin hyvin toimeen keskenään. Ira on heti ensimmäisestä kerrasta näyttänyt kuka on pomo eikä siitä ole taistelua ollut enää sen jälkeen, mutta Peppi näyttää olevan järjestykseen hyvinkin tyytyväinen! Hyvä näin.

Peppi yllyttää Roopea leikkimään...

Peppi ja Roope ovat kyllä täysin eri maata kuin Ira ja Peppi. Leikkiä temmeltää ympäri asuntoa minkä kerkeää. Pepillä on hirmuinen himo ärsyttää Roopea, jotta se varmasti ärsyyntyisi ja rupeisi leikkimään. Onneksi tämäkin kaksikko tulee vallanmainiosti toimeen, lukuunottamatta hieman vauhdikkaampaa menoa ja toimintaa!

Näin rankan päivän jälkeen on Pepin mielestä maailman parasta päästä lämpöiselle paikalle nukkumaan, eikä tehdä yhtään mitään muuta!

Uusia koirakavereita

Täällä taas pitkästä aikaa. Tosiaan Peppi pääsi tutustumaan uusiin kavereihin, nimittäin kahteen italianvinttikoiraan Vilppuun ja Vaappuun. Olivat aivan mahtavia ja tietenkin sulosia temmeltäjiä. Pepin hieman liian vauhikas leikki- ja sisääntulotyyli aiheutti kyllä suurta ihmetystä italiaanoissa. Varsinkin pienemmän veijarin mielestä Peppi oli aivan liian vauhdikas ja pelottava :D Muuten meni kyllä mainiosti.

Samalla reissulla käytiin koirapuistossa, että oisivat päässeet juoksemaan ja riehumaan mielummin ulos kuin sisällä. Alkuun kaikki oli todella vaisuja oli kylmä ja ei tehnyt mieli juosta, mutta ajan päästä Peppi innostu valtavasti juoksemaan ja spurttailemaan. Hyvin meni siis Pepin ensimmäinen kerta koirapuistossa. Sattui vielä olemaan sellainen aika päivästä, että puistossa ei ollut koiria lähes lainkaan vain muutama toinen koira joista ei haittaa ollut. Harmi vain kamera unohtui jälleen siltä reissulta kotiin, joten kuvia ei valitettavasti ole treffeistä tarjota.

Ollaan me Pepin kanssa harjoteltu seisomistakin tulevia näyttelyitä varten :D Edes jotenkin saatiin seisomaan paikallaan, ettei lähtenyt vain papanan perään tai viuhtomaan omia touhujaan. Hiljaa hyvä tulee, ehkä.

Tällaista saatiin aikaan :D

Pakkanen paukkuu

Pitkästä aikaa täällä taas! Viikko kulunut viime kirjotuksesta ja nopeasti on se kulunutkin. Mainitsin tuolla edellisessä kuulumisia-tekstissä, että Pepillä on rokotukset. Niihän ne oli ja hyvin meni reissu jälleen, vaikka 2 rokotusta, sekä tunnistussiru laitettiinkin. Eipä ollu koira moineskaan vaan eläinlääkärin antamat herkkuraksut oli niin kivoja ja maistuvia! Mainitsemaani bussireissua ei harmi vaan päästy testaamaan kuinka meiän Peppi siitä olisi selvinnyt, kun autolla sitten mentiinkin.

Kommelluksiakin on sattunut, nimittäin pääsi yksi kulmahammas katkeamaan vauhdin tiimellyksessä. Onneksi hammas oli maitohammas ja näin ollen työntyy tai pitäisi työntyä pysyvän hampaan tullessa tilalle ja näin toivommekin! Eläinlääkärille näytimme hammasta rokotusten yhteydessä ja totesi, että "seuratkaa ettei paikka tulehdu". Tosiaan hampaita on tippunut meidän pikku veijarilta harvase päivä suusta. Kolme hammasta olemme itse löytäneet kotoa, loput ovat jonnekkin jo hävineet.

Kuvaa löytyneistä hampaista, aika pieniähän ne ovat.(valitan kuvanlaatua)

Ulkona olemme liikkuneet paljon ja käyttäneet Peppiä erilaisissa paikoissa ympäri kaupunkia. Harmilliset pakkaset ovat olleet kiusana lähipäivinä, eikä oikein viihdy koira ulkona näin kovalla pakkasella. Tänään tosin oli Pepillä eri meininki ulkona. Nimittäin ei pakkasesta ollut tietoakaan olisi vain vapaaksi halunnut lähteä juoksemaan ja kirmaamaan, hyppi ja pomppi remmissä minkä kerkesi. Kuitenkaan autoja täynnä vilisevä keskustan alue pakotti pitämään Pepin remmissä. Meinasi Peppi kyllästyä mun ja Joonaksen sähläilyyn ulos mennessä, unohdimme nimittäin MOLEMMAT avaimet kotiin myös puhelimet mukaan lukien, täysosuma siis. Onneks saimme kuin saimmekin vara- avaimen ja päästiin hakemaan omat avaimet. Ei tarvinut rappukäytävässä Peppiä lenkkeilyttää, niin kuin siinä jonkin aikaa ihmettelimme ja istuimme, että mitäs nyt tehdään :D

Ilme on kyllä kaiken kertova, "miks mä en pääs vapaaks ja miks sä räpsit niitä kuvia, mun elämä on niin tylsää?"


Tällainen yhteiskuva saatiin näpsästyä ulkoilureissultamme! Peppi näyttää jälleen niin tylsistyneeltä ja kärsivältä :D

Loppuun vielä lisäys kotisivuistani, jotka julkaisin muutama päivä sitten ihmisten ilmoille. Sivut ovat vielä hieman kesken, mutta pitkälti niin valmiit, että pystyi julkaisemaan!
Tässä olisi linkkiä sinne jos kiinnostaa käydä kurkkimassa:

http://www.laurankuv-otukset.webs.com/

Kuulumisia!

Muutama päivä on vierähtänyt, etten olekkaan kirjottanut tänne mitään uutta. Aika vierähtää niin nopeesti, ettei meinaa edes huomata kuinka tuo Peppi kasvaa hirmusta vauhtia. Huomenna ois jälleen rokotukset, jonne menomatka tulee olemaan Pepille ihan uutta nimittäin linja-autolla mennään. Saa nähä mitä se siitä tuumaakaan. Juttua tulee sitte jälkeepäin, että miten on matka meillä mennyt.

Hampaitakin on alkanut putoilemaan hiljalleen pikku veijarilta. Virtaa löytyy ja varsinkin iltasin tulee noita "hepulikohtauksia", jolloin mennään täysillä ympäri kämppää korvat hulmuten.

Ainiin meinasi melkein unohtua, että saihan Peppi uuden kaverinkin tällä viikolla. Kävimme kaverini luona jossa on n. vuoden ikäinen kleinspitz- uros Robin. Ensimmäistä kertaa Pepin meille saavuttua sai se riehua ja temmeltää lähes samankokoisen koiran kanssa. Molemmat olivat kyllä niin täpinöissään, ettei perässä meinanut pysyä. Kuvia tästä tapaamisesta saan luultavasti myöhemmin.

Tähän kuvaan on hyvä lopettaa. Meillä osataan ottaa rennosti!

Elämänilo

Aattelin laitella tässä muutamia kuvia Pepistä:

Tyytyväisenä sohvalla sohvatyynyn päällä!

Meilläpäin tykätään sängyllä peuhaamisesta ja kiehnäämisestä!



Myös telkkarin katseleminen on Pepin lempipuuhaa!



Tottakai välillä alkaa väsyttämään niin, että silmät lurpsaa, mutta kun ei malta nukkua niin ei!



Loppuenlopuksi se uni voittaa aina!