On sitä kauan odotettukin...
Maanantaina 3.8.2009 pienen pieni hiipetin pentu Nami saapui meille. Lähdin aamulla Pepin kanssa junalla kohti Jyväskylää- jännitti taas ihan kamalasti :D Annan luona meitä odotti hirmunen lauma koiria ja voi kuinka ihanaa katseltavaa se oli, kun pennut vilistivät katsomaan, että ketä tuli. Peppi ei niinkään innoissaan ollut, kun kaikki tulivat piirittämään ja haistelemaan.
Vanhempieni kyydillä päästiin Joensuuhun takaisin. Automatka meni todella hienosti. Molemmat nukkuivat sikeästi, eikä pennulla tullut kertaakaan puklia eikä pissaa. Perillä Nami tutkiskeli todella rohkeasti paikkoja ja eikä oikeestaan moksiskaan ollut uudesta kodistaan!
Nami on meillä ollut nyt 5 päivää ja on sopeutunut todella hienosti. Pöydän kulmat, oven karmit, kengät, sohvat, pöydät... ovat alkaneet siis maistumaan oikein makoisalta :D Koko ajan saa olla työntämässä jos jonkinmoista luuta suuhun. Iltahepulit on ehkä vallottavimpia silloin mennää nimittäin lujaa ja Peppi tietenkin villiintyy perässä... Semmonen tepsutus kuuluu ympäri kämppää iltaisin. Olennaisesti ruokakin on maistunut ihan hyvin-välillä vähän täytyy ihmetellä, että mitähän tuolla kupissa oikein onkaan :D Pientä ripulin poikasta on yrittänyt tulla, mutta ei pahasti onneksi. Muutosjännitystä lienee...
Siinä ois kuvapläjäystä, miten meillä riehutaan!
2 kommenttia:
Hei pääsin katsomaan blogia kirkonkylän kirjaston koneelta! Ihanalta näyttää kun tytöt riehuu ja Nami on niin kotiutunut :)! toivottavasti Namin masu on jo parempi! Pusuja molemmille <3!
Namin masu on jo paljon parempi-tänään tuli jo ihan jämäkkää kakkaa ;D Täällä menee siis vallan mainiosti<3 Aavalle, Sofille ja Lilahille myös hirmusesti pusuja takaisin<3
Lähetä kommentti