Mida mittatikun alla

Tosiaan Mida kävi virallisessa mittauksessa ja mitaksi saatiin 46,9cm. Mitta oli paljon alhaisempi mitä kuvittelin ja miltä Mida näyttää, olin lähes varma, että ylikorkeaksi menee.

Mitä ollaan puuhailtu?

Mida metsäilemässä neonväreissä!

Jouluhan se jo ovella kolkuttaa, meillä ei ainakaan siltä tunnu, kun lunta ei ole ollenkaan ja lämpöasteitakin taitaa olla. Koirien ulkoilutuskelit ovat olleet ihan kauheita, kun maa on ihan koppuraa ja rikkoo tassut. Ollaan kuitenkin ulkoiltu sen mitä keleiltä on pystynyt ja siinä välissä otettu myös rennosti, kuten kuvista näkyy:

Mida nukkuu edustavana suu auki.

Kävästiin Midan kanssa pitkästä pitkästä aikaa mätsärissä ShowHau Centerillä. Menestystä ei tullut, mutta kokemusta senkin edestä. Mida halusi kehässä tehä kaikkea muuta kuin seisoa nätisti. Täytyisi taas kotona treenata, jos vaikka muistuisi mieleen, että miten sitä nätisti seisottiin :D Midasta huomasi myös sen, että sen luotto vieraisiin koiriin on laskenut huomattavasti, joka aika varmasti johtuu siitä, kun vieras koira kävi päälle remmissä muutama kuukausi taaksepäin. Nyt täytyy vain saada mukavia kokemuksia vieraista koirista.

Midan kanssa on käyty myös sydänultrassa tarkastuksessa, kun aiemmilla ell-käynneillä sydämestä on kuulunut sivuääni. Käytiin siis varmistamassa että kaikki on kunnossa ja niin olikin. Hienoa! Ainoastaan aortavirtaus oli arvoiltaan normaalin ylärajoilla(ell sanoin harmaalla alueella), mutta arvot eivät kuitenkaan olleet niin korkeat, että kyseessä olisi aortan ahtauma. Midan sivuääni johtuu todennäköisesti tästä virtauksesta. Nyt voi hyvillä mielin olla, kun tietää, että sydän on terve!

Poseerauskuvat

 Nami

 Riemu

Mida

Synttäriä,talvea,rotanmyrkkyä...

Aluksi kivoja uutisia meiltä. Ollaan käyty koirien kanssa ulkoilemassa paljon. Talvikin näyttäytyi hetken, oli paljon lunta ja pientä pakkasta. Koirat ei niin arvostanut kylmää ja sitä lumen määrää. Tosin ei koirat tykkää tällä hetkelläkään ,kun lumet on sulanut ja on todella märkää joka paikassa. 

Viikonloppuna vietettiin taas synttäreitä, kun Riemu täytti 6 vuotta! On se vaan Riemullakin ikää kertynyt, vaikka tuntuu, että vasta se oli sellain pieni lihapulla, joka hyppi seinille. Synttäreitä vietettiin lenkkeillen ja kakkua syöden. Koirat olivat yllätys yllätys todella innoissaan kakuista ja hotkivat ne hurjaa vauhtia mahaan.

 Riemun synttärikuva

Sain myös kaikista koirista seisotuskuvat pikästä aikaa. Ei olla mitään seisotuksia tai näyttelyjuttuja tehty aikoihin, joten oli ihan kivaa seisottaa koiria pitkästä aikaa. Seisotuskuvista iso kiitos Suvi Halonen.

 Mida 2 vee

Mistä mahtaa olla Mida perinyt huuuuurjat kulmaukset takajaloissaan :D

 Nami 7 vee

Riemu 6 vee

Joo onhan tuosta edellisestä blogikirjotuksesta päässy taas vierähtämään tovi. Onko meillä sitte niin tylsä elämä, ku blogi päivittyy niin harvoin? Vois niinkin luulla, mutta kovin tapahtumarikasta on ollut, tosin osa niistä tapahtumista on ollut todella tylsiä...

Olin Midan ja Riemun kanssa reilu kuukausi taaksepäin lenkkeilemässä. Niinhän siinä sitten kävi, että koirat löysivät rotanmyrkkyapajat ja pistivät sitä poskeensa. Onneksi Riemun erikoinen käyttäytyminen frisbeen kanssa herätti huomion ja näin, että maassa oli jotain turkoosia jauhetta. Siitä sitten äkkiä koirat kiinni ja kotia kohti. En vielä siinä vaiheessa ollut varma olivatko syöneet sitä, mutta eläinlääkärireissuhan siitä joka tapauksessa tuli. Riemu ja Mida oksetettiin ja parin päivän päähän klinikkakäynti verikokeissa, jolloin nähtiin oliko niissä mitään pielessä. No, niissähän oli, ei onneksi pahasti, mutta oli kuitenkin. Aloitettiin 4 viikon k-vitamiini kuuri. Alkujaan molemmat oli normaalia väsyneempiä, mutta Riemu palautui aika pian normaaliksi iloiseksi itsekseen. Mida kuitenkin vain pysyi väsyneenä ja maha oli ruikulilla. Eikun uudestaan eläinlääkäriin ja verikokeissa oli viitteitä mahdollisesta kuivumisesta ja verihiutaleissa oli häikkää, joka johtui rotanmyrkystä. Mida sai nestettä nahan alle ja kotiin toipumaan suolistoantibiootin kera.

Olen aiemminkin kirjoittanut Midan mahaongelmista, no nehän otti vallan taas. Ilmeisesti kaikki stressi heitti mahan taas rullalle. Maha ei rauhoittunut ekan antibioottikuurin jälkeen, joten Mida sai toisen pidemmän kuurin ja lisäksi pepcidiä, joka ei kuitenkaan riittänyt, vaan oli taas aloitettava sen jälkeen mahansuojalääke omeprazol-kuuri, jotta oireilu rauhoittui. 

Luojan kiitos, molemmat voi nyt hyvin!!

Mida 2 vee ja kaikkea muuta

Eilen oli Midan synttäripäivä, pikku tehopakkaus täytti hurjat 2 vee. Niin on aika vierähtänyt nopeasti, vastahan Mida oli pieni pentu.

Mida on juoksennellut vapaana kavereiden kanssa oikein kivasti. Osteopaatilla ollaan käyty säännöllisesti ja viime kerralla tuli kehuja kuinka hyvässä kunnossa Mida on ja ollaan hienosti saatu sitä kuntoutettua. Toki vieläkin löytyy muistoja murtumista, esim. murtuneen luun varvas sojottaa hieman ylempänä kuin muut ja ranne hieman saanut uutta muotoa pitkän lastahoidon seurauksena, kun Mida kuitenkin oli vielä kasvavassa iässä, kun murtumat sattuivat. Ortopedilläkin kävimme keväällä näyttämässä varvasta ja se näytti hyvältä kuvissa. Ainoastaan ilmeisesti murtunut luu on hieman lyhyempi kuin muut ja tämä voisi olla syynä siihen, että varvas on eri asennossa. Näillä kuitenkin mennään ja hienosti jalka on kestänyt nyt- toivotaan, että kestää jatkossakin. Mä oon niin tyytyväinen Midaan, kuinka se on hienosti jaksant kaikki kuntoutukset läpi, ollessaan piiiitkään remmissä/levossa ja ollut muutenkin niin kuuliainen kuntoutuja.

Tässä reilussa vuodessa on tullut huomattua, kuinka nuori vipetti oikeasti kaipaa sitä vapaana juoksemista. Mida on rauhoittunut selvästi ja ylimääräiset ravaamiset sisällä on jäänyt pois, kun on päässyt taas juoksemaan vapaana.

Mitä sitten kuuluu poppoon muille jäsenille?

Riemu on ollut oma itsensä ja ollut muutenkin nyt terveenä, sekä päässyt juoksemaan kavereiden ja frisbeen kanssa. Eipä siitä mitään sen enempää kirjoitettavaa oikeastaan ole.

Namilla on ollut hieman terveyshuolia tässä kevään ja kesän aikana. Keväällä alkoi juoksujen jälkeen oirehtimaan erikoisesti ja käytiinkin ultrailemassa kohtua ja endometriittihan sieltä löytyi ekalla kerralla, siihen Nami söi antibioottikuurin. Kuukauden verran tämän jälkeen kuitenkin alkoi vuoto ja taas ultraamaan, mutta aloittikin juoksut kevyellä 4 kk välillä. Näiden päättyessä Nami oli taas vaisu ja tuli oireita, eikun jälleen ultraamaan ja lievä kohtutulehdushan sieltä löytyi diagnoosiksi. Näin ollen Nami leikattiin ja munasarjoista löytyi rakkuloita leikkauksessa, jotka ovat luultavasti ollut osasyynä näihin erikoisiin oireiluihin. Leikkauksesta Nami kuitenkin toipui hyvin ja aika kivuttomastikin. 

Nyt kuitenkin reilu kolme viikkoa sitten kotiin tullessa huomasin Namin liikkuvan todella huonosti könkäten ja ajattelinkin, että varpaiden nivelrikkoko nyt alkoi oirehtimaan. Sain ajan parin päivän päähän fyssarille ja lääkärille. Seuraavalla fyssarikäynnillä Nami oli selästään todella kipeä ja saimme suositukseksi mennä ortopedin pakeille ja samalla kuvauttaa selkä. Selkä kuvattiin, mutta ei sieltä oikein löytynyt mitään mikä selittäisi selkäoireilut. Ortopedin tutkiessa Namia, niin selästä tuli kuitenkin selkeä kipureaktio. Nyt jatketaan kahden viikon levolla ja kipulääkekuurilla ja katsotaan mihin suuntaan Namin oireilu menee. Mahdollisesti jos oireet jatkuvat tai pahenevat niin seuraava osoite on neurologin vastaanotto. 

Namillakin tuli kesäkuussa ikää 7 vuotta.

Kesää kohti

Hyvää vauhtia mennään kesää kohti ja ollaan koirien kanssa nautittu näistä ihanista, lämpöisistä, sekä aurinkoisista keleistä. Mida on myös päässyt nauttimaan vapaana olosta ensimmäistä kertaa sitten yli puolen vuoden. Viikko sitten käytiin fysioterapeutilla ja sovittiin, että Mida pääsee kokeilemaan vapaana juoksemista. Tähän asti on mennyt kivasti ja toivotaankin, että jalka kestää. Katsotaan miten kroppa reagoi tähän vapaana juoksemiseen, fysioterapeutti oli nimittäin viime käynnillä hieman huolissaan murtuman seurauksena tulleista ongelmista kropassa.

Alla kuvia tytöistä hiekkamontuilla. Samalla reissulla tytöt pääsi juoksemaan hurmaavien urosvipettien Fredin ja Dalin kanssa. Kaikki nämä upeat kuvat on ottanut Katariina Rauko.

Kuvasatoa