Aluksi kivoja uutisia meiltä. Ollaan käyty koirien kanssa ulkoilemassa paljon. Talvikin näyttäytyi hetken, oli paljon lunta ja pientä pakkasta. Koirat ei niin arvostanut kylmää ja sitä lumen määrää. Tosin ei koirat tykkää tällä hetkelläkään ,kun lumet on sulanut ja on todella märkää joka paikassa.
Viikonloppuna vietettiin taas synttäreitä, kun Riemu täytti 6 vuotta! On se vaan Riemullakin ikää kertynyt, vaikka tuntuu, että vasta se oli sellain pieni lihapulla, joka hyppi seinille. Synttäreitä vietettiin lenkkeillen ja kakkua syöden. Koirat olivat yllätys yllätys todella innoissaan kakuista ja hotkivat ne hurjaa vauhtia mahaan.
Riemun synttärikuva
Sain myös kaikista koirista seisotuskuvat pikästä aikaa. Ei olla mitään seisotuksia tai näyttelyjuttuja tehty aikoihin, joten oli ihan kivaa seisottaa koiria pitkästä aikaa. Seisotuskuvista iso kiitos Suvi Halonen.
Mida 2 vee
Mistä mahtaa olla Mida perinyt huuuuurjat kulmaukset takajaloissaan :D
Nami 7 vee
Riemu 6 vee
Joo onhan tuosta edellisestä
blogikirjotuksesta päässy taas vierähtämään tovi. Onko meillä sitte niin
tylsä elämä, ku blogi päivittyy niin harvoin? Vois niinkin luulla, mutta
kovin tapahtumarikasta on ollut, tosin osa niistä tapahtumista on ollut todella tylsiä...
Olin
Midan ja Riemun kanssa reilu kuukausi taaksepäin lenkkeilemässä.
Niinhän siinä sitten kävi, että koirat löysivät rotanmyrkkyapajat ja
pistivät sitä poskeensa. Onneksi Riemun erikoinen käyttäytyminen
frisbeen kanssa herätti huomion ja näin, että maassa oli jotain
turkoosia jauhetta. Siitä sitten äkkiä koirat kiinni ja kotia kohti. En
vielä siinä vaiheessa ollut varma olivatko syöneet sitä, mutta
eläinlääkärireissuhan siitä joka tapauksessa tuli. Riemu ja Mida
oksetettiin ja parin päivän päähän klinikkakäynti verikokeissa, jolloin
nähtiin oliko niissä mitään pielessä. No, niissähän oli, ei onneksi
pahasti, mutta oli kuitenkin. Aloitettiin 4 viikon k-vitamiini kuuri.
Alkujaan molemmat oli normaalia väsyneempiä, mutta Riemu palautui aika
pian normaaliksi iloiseksi itsekseen. Mida kuitenkin vain pysyi
väsyneenä ja maha oli ruikulilla. Eikun uudestaan eläinlääkäriin ja
verikokeissa oli viitteitä mahdollisesta kuivumisesta ja verihiutaleissa
oli häikkää, joka johtui rotanmyrkystä. Mida sai nestettä nahan alle ja
kotiin toipumaan suolistoantibiootin kera.
Olen
aiemminkin kirjoittanut Midan mahaongelmista, no nehän otti vallan
taas. Ilmeisesti kaikki stressi heitti mahan taas rullalle. Maha ei
rauhoittunut ekan antibioottikuurin jälkeen, joten Mida sai toisen
pidemmän kuurin ja lisäksi pepcidiä, joka ei kuitenkaan riittänyt, vaan
oli taas aloitettava sen jälkeen mahansuojalääke omeprazol-kuuri, jotta
oireilu rauhoittui.
Luojan kiitos, molemmat voi nyt hyvin!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti